Tyynyliinasta tunikaksi

Otsikko kertookin jo melkein kaiken; olen tehnyt tunikan valkoisesta pitsityynyliinasta ja miesten kauluspaidasta. Tyynyliina tarttui käteeni Kierrätyskeskuksesta. Se sanoi minulle välittömästi: "haluan olla paita", eikä ollut epäilystäkään siitä, etteikö se lähtisi mukaani. Tyynyliinan kaveriksi minun täytyi löytää sopiva kauluspaita ja päästä itseni kanssa yhteisymmärrykseen siitä, minkälainen kaula-aukosta tulee. Kun sain päähäni narulla kurottavan aika avoimen kaula-aukon mallin ja sopivan suuri ja mukavan pehmeä puuvillainen silittämättä siisti kauluspaita käveli vastaan Kaivarin Kanuunassa, toteuttaminen kävi nopeasti; parissa illassa.

Eli: leikkasin kauluspaidasta kaulukset reilulla kädellä pois, samoin hihat hieman ennen hihojen nappilistan loppumista. Kaula-aukkoon ja hihoihin ompelin simppelit nauhakujat kuminauhoja varten. Tyynyliina oli kirjekuoren mallinen, jossa tyyny sujautetaan pussiin ja pitsikolmio taitetaan kauniisti päälle. Leikkasin tyynyliinan leveästä päästä auki; siitä tuli tunikan helma ja neulasin pitsikolmion kauluspaidan etumukseen sopivasta kohtaa kiinni ja myös takaa. Takasauma kulkee alempana, lantion kohdalla. Kun olin ommellut, käänsin koko tekeleen sisäpuoli ulospäin ja leikkasin "ylimääräisen" osan kauluspaidasta pois, niin, että tunikassa on jäljellä kauluspaidasta vain se osa, mikä ulkopuolelle näkyy plus saumavarat tietty.



Tuunauksen hankaluus piilee siinä, ettei kaavoja yleensä ole. Vaatteita -tai tyynyliinoja- on siis sovitettava vaan päälleen ja kiinniteltävä hieman nuppineuloillla -auts- ja mentävä hiukkasen umpimähkään leikkaamisen kanssa. Jos menee liian umpimähkään, vaateriekaleen saa tallettaa ö-mappiin. Allekirjoittaneella on ollut taipumusta leikata yleensä hieman liikaa. Joudunkin pinnistämään henkisen suorituskykyni äärimmilleen, jotten tekisi sitä virhettä yhä uudelleen ja uudelleen. Parempi leikata ensin vähän ja sitten nyrhiä hieman lisää, jos ensimmäinen leikkuu ei ollutkaan napakymppi. Mutta jos heti tekee paidasta napapituisen ja haluaakin sitten sen peittävän pyllyn -tai pahimmassa tapauksessa edes rinnat!-, on parempi pidättää hetken henkeään ja laskea kymmeneen ennen kuin ottaa sakset käteen! Onnellisia ovat ne, joilla on käytettävissä omilla mitoilla varustettu mallinukke; ne toimivat tuunauksessa, tuossa taiteenlajeista hienoimmissa, kuin unelma!