
Langat toimivat myös näin :-)

Vuorikankaan tilasin aivan ihanasta kangaskaupasta Hawthorne Threadsista, josta ystäväni Elli oli vinkannut. Kangas on Amy Butlerin
Water Bouquet in Midnight, puuvillaa.
Hassu sattuma on, että samoihin aikoihin, kun sain pompulalaukun valmiiksi, Eurokankaassa tuli myyntiin Amy Butlerin kankaat. On muuten aika suolaiset hinnat kyseissä "lafkassa"! Eurokankaassa maksat 29.90€/metri tästä kukkapuskakankaasta. Hawthornesta lähtee jaardi (= 0.9m)8.75 dollarilla eli vähän päälle kuudella eurolla. Hawthornesta metrin saisi siis noin 6.80 eurolla. Hintaero on mielestäni hurja! Eurokankaan hinnat ovat siis reilut neljä kertaa kalliimmat, huh huh. :-O Kaiken lisäksi Hawthornen postikulut olivat enemmän tai vähemmän mitättömät, olisivatko olleet viitisen dollaria. Lähetys tuli perille suht nopeasti; reilussa viikossa.
Syksymmällä pääsin sitten ompelemaan vuorta ja ajattelin kiinnittää sen samalla tavalla, kuin keltaisessakin pompulalaukussa: pujottamalla lankaa vuoren purjerenkaiden ja laukun läpi.
Hakkasin (vasaralla nakutellen) purjerenkaita kuitenkin lukumääräisesti vuoren reunaan liian vähän ja kun olin vuoren kiinnittänyt, totesin, että se repsottaa ikävästi. Siinä vaiheessa olin jo sen verran kauan visaillut laukun mallin ja vuoren sun muun kanssa, että kaipasin koko laukusta taukoa. Laukku pääsi lepuuttamaan pöydän nurkalle ja odottamaan tekijänsä uutta tarmonpuuskaa. Näin kului reilut puoli vuotta, kunnes noin kuukausi sitten kaivoin laukun naftaliinista ja tein sen valmiiksi. Laukku on ollut hyvässä käytössä. Siihen on pakattu vaipat ja vellit ja kutimetkin mahtuu, muutamat vaihtovaatteet lapsille ja mitä muuta :-)
XL-kokoinen pompulalaukku
Lanka: Toikan putkis, ostettu Toikan tehtaanmyymälästä Toijalasta.
Malli: Mielikuvituksestani, tosin esiäiti on Toikan laukkuohjeesta.
Muuta: 30 purjerengasta, lilaa puuvillakangasta Eurokankaasta, Amy Butlerin Water Bouquet in Midnight-kangasta ja känsä virkkauksen seurauksena kädensyrjässä.
(Muuten, ei oikein tarkene vielä paljain jaloin parvekkeella, hyrrr ;-)
Pipo
Malli: Odessa
Puikot: 3.5mm ja 4mm, tuli sopiva 58-senttiseen päähän, tosin lanka on plörähtävää laatua, eli pienemmille päille suosittelen resoriin 3mm ja muuten 3.5mm, riippuen tietenkin käsialasta ja langasta.
Lanka: teetee Primavera, joka on miellyttävä lanka muuten, mutta tosiaan pipo on venähtänyt käytössä aika lailla. Vastaisuudessa neulon tätä lankaa suositusta pienemmillä puikoilla, jos ylipäänsä tulen kyseistä lankaa käyttämään. Lanka saattaisi sopia huiveihin tai löysiin neuletakkeihin, joissa venähtämisellä ei ole niin väliä.
Muuta: Odessa-malli on kyllä ihan klassikko ja oivallinen muunneltavuutensa takia. Tässä pipossa käytin sinisiä puuhelmiä. Jos käyttää puuhelmiä, kannattaa tarkistaa pienellä vesitestillä, irtoaako puuhelmistä väriä.
Malli: Odessa, Ravelryssa
Lanka: Teetee Primavera, nätti ja pehmeä lanka, mutta nyppyyntyy helposti.
Puikot: Resoriin 3 mm, muuten 3.5 mm ja tuli näillä puikkovalinnoilla napakkaa.
Muuta: n. 140 kappaletta muovihelmiä Sinellistä.
Tieni villasukkien neulojana alkoi vasta noin vuosi sitten, kun osallistuin työväenopiston villasukka-kurssille, jossa opeteltiin neulomaan perusvillasukka alusta loppuun. Sen jälkeen olen neulonut kolme ja puoli villasukkaparia (villasukkia rakkaalle Konsultille valmiina yksi kappale, tästä postaus kunhan toinenkin sukka valmistuu). Tämän postauksen palmikkosukat ovat ensimmäiset, joihin olen neulonut muutakin, kuin pelkkää joustinta tai sileää. En ole koskaan aiemmin tehnyt palmikoita, joten tulipa sitäkin kokeiltua. Muutamaan kertaan piti purkaa joitain rivejä, mutta ei haittaa, sano mummo ku puussa istu. Sukat menivät samantien käyttöön, kuvan ehdin ottaa vasta parin päivän päästä siitä. Kiitoksia Konsultille mallina toimimisesta *muisk*.
Malli: DROPSin palmikkosukat
Lanka: Lankaa oli vain yksi 150 gramman kerä, joka loppui kesken. Kyseistä lilaa seiskaveikkaa ei enää valmisteta, joten kärjet on sävelletty Gjestalin Maijasta, jota löytyi varastoista. Seiskaveikka on lähes identtinen lanka DROPS Karisman kanssa (niin on tietysti moni muukin lanka, mutta seiskaveikka muun muassa.), mikä on kätevä tietää DROPSin ohjeita selaillessa. Tosin Novitan langat eivät ole suosikkejani, mutta kyllä niitä tulee varsinkin sukkalangoiksi ostettua - eikä vähiten helpon saatavuutensa ja halvan hintansa takia.
Nälkä kasvaa syödessä ja nyt sydämeni halajaa tämmöttisiä tai entäs nämä? Iih, ihanat!
Malli: Amelia Earhart Aviator Cap, mallin löysin Ravelrysta mutta tästä suora linkki ohjeeseen.
Lanka: Rowan felted tweed DK
Puikot: 3 mm (halusin tiheän ja tiheä tuli)
Fiilikset: Hyvät, hattua oli tosi hauska neuloa. Ohje näytti monimutkaiselta ensivilkaisulta, mutta oli suht simppeli. W&T (Wrap and Turn) meni rutiinilla parin kerran jälkeen. Mallineule muodostaa kivan näköisen siksak-kohokuvion hatun pintaan.
Puikko- ja lankavalinnastani johtuen hatusta tuli aika nafti. Kompensoin sitä virkkaamalla pylväsreunuksen hatun ympäri. Toiminnallisuus on nyt hyvä; hattu on kokonsa puolesta tyttärelleni täydellinen, mutta jäin pohtimaan sitä, sopiiko reunus itse hattuun. Ajattelin aluksi, että virkkaan simpukkareunuksen, mutta päädyin laiskuuksissani tavallisiin pylväisiin, koska kärsimättömänä halusin nopeammin valmista...
Söpö! Ja tuo hattukin on kiva!
Nordiasta 100 grammaa kaunista Zitron Trekking Hand Art -sukkalankaa, Stockalta mustikkasuklaata ja lopuksi itsetekemäni merisuolasaippua.
Seuraavassa paketissa päätin panostaa määrään ja ostin kuusi kerää Dropsin uutta Nepal -lankaa. Nepal on tosi kiva lanka; värit ovat kauniita ja langan tuntu tosi pehmeä ja miellyttävä. Hinta ei kuitenkaan huimaa päätä; yksi kerä maksaa 2.70 €.